Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mitä harrastaisin?





Uusimmat tekstit

Lähetystyö lööpeissä

Marraskuun aikana on ollut esillä kaksi lähetystyöhön liittyvää uutista. Ensimmäinen käsitteli neljää suomalaista Malesiassa ja toinen John Chauta Pohjois-Sentinelin saarella. Blogissamme emme lähde kommentoimaan tapahtumia yksityiskohtaisesti, mutta jaamme kaksi kirjoitusta, joiden kanssa ajattelemme samansuuntaisesti ja joista käy hyvin esille tärkeitä lähetystyön periaatteita.

1) Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja, kommentoi tapahtumia kirjoituksessaan Villi lähetystyö vahingoittaa paikallisia ihmisiä

2) Kulttuuriin, uskontoon ja politiikkaan keskittynyt amerikkalainen ja konservatiivinen nettilehti taas kirjoitti John Chau's Death Was a Missionary Failure Nobody Should Emulate

Voit myös tutustua Suomen Vapaakirkon lähetystyön Missioon, strategiaan ja arvoihin

Blogimme välilehdestä voit lukea meidän ajatuksiamme lähetystyöstä yleisesti Lähetysfaktaa

Vapaakirkon lähetystyön ydin on seurakunnille Jeesuksen antama lähetyskäsky. Työssä keskitytään vähiten evankeli…

Pidä vapaapäivä! Vältä liikakuormitusta!

Viime maanantaina meillä oli hyvä vapaapäivä. Ajoimme reilun kolmen tunnin päähän Chiang Maihin ja kävimme siellä leffassa, syömässä ja kahvilla. Sitten ajoimme takaisin kotiin. Menomatkalla säät suosivat ja päivä oli aurinkoinen, ajaminen oli nautinnollista. Paluumatkalla pimeässä ajaminen oli sen sijaan vähän väsyttävää ja huomasin, että lepo olisi ollut paikallaan. Olimmehan lähteneet kotoa jo aamuseitsemältä ja palanneet iltakahdeksalta, vapaapäivän päiväunet olivat siis jääneet väliin. Seitsemän tuntia autossa oli silti hyvää parisuhdeaikaa musiikkia ja äänikirjaa kuunnellen.

Toissa viikolla meillä taas ei ollut yhtä hyvä vapaapäivä. Silloin jäimme kotiin ja tarkoituksena oli levätä ja uppoutua hyvään kirjaan tai kuntoilla. Jouduimme kuitenkin "yllätetyiksi" yhden tutun taholta ja siitä seurasi töitä. Lisäksi muuan toinen henkilö oli unohtanut hoitaa hänelle kuuluneen tehtävän ja hoidimme sitten senkin alta samantien, koska piti. Vapaapäivä alkoi käytännössä puolenpäiv…

Suomen Viikkolehti

Sivuroolissa 02.10 2018
UlkomaatYhdessä eteenpäin

Illan hämärtyessä istumme ulkoilmaravintolassa erään sairaanhoitajan kodin pihalla syöden päivällistä. Autokatoksesta soi paikallinen musiikki. Olemme toivoneet pääsevämme keskustelemaan rauhassa thai-työntekijämme kanssa hänen ajatuksistaan seurakunnasta.

Koska osa-aikainen pastorimme Tôo on hyvin koulutettu, koska olemme lähes samanikäisiä ja hänellä on kokemusta ulkomaalaisten kanssa työskentelystä, voimme keskustella hänen kanssaan melko suoraan.

Seurakunnan istutustyön edettyä vaiheeseen, jossa voi tehdä yhteistyötä paikallisen työntekijän kanssa, on tärkeää keskustella muun muassa roolijaoista. Jollei rooleja ja tehtäviä ole yhdessä mietitty, voi syntyä vääriä odotuksia ja pettymyksiä.

Yleistäen lähetystyöntekijän tehtävän voisi kiteyttää ohjeeseen: lähetin tulee tehdä itsestään tarpeeton ollen ikään kuin sivuroolissa. Alussa lähetillä on kädet täynnä töitä ja tehtävänä evankelioida ihmisiä, lopussa seurakuntalaisia on jo…

Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?

Otsakkeena oleva kysymys nousee Roomalaiskirjeen 10 luvusta ja siihen liittyy jatkokysymyskin: "Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista?" Lähetystyöntekijänä lisäisin kysymyssarjaan vielä yhden kysymyksen: "Kuinka julistaa ymmärrettävällä tavalla?"

Elämä lähetystyöntekijänä koostuu monista palasista, erilaisista työtehtävistä ja hoidettavista asioista. Välillä tuntuukin, että lähetti on kuin Trivial Pursuitin pelinappula. Elämän ja työn aihealueet ovat tosin eri kuin kyseisessä pelissä, mutta kaikki ne on kuitenkin hoidettava. On monenlaista toimistotyötä työnantajan, lähetysjärjestön ja valtionkin toimesta. On seurakuntatyötä sen kaikessa laajuudessaan lapionvarresta ihmisten kohtaamisiin ja teologisiin kysymyksiin. Myös oman työtiimin kanssa on keskinäisiä juttuja. Omat asiat ja kotikin tulisi jossain välissä hoitaa. Lisäksi tärkeimpänä on vielä evankeliumin jakaminen niiden ihmisten kanssa, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet.

Koska työntekijöitä ja seu…

Viikonloppulukemista

Meidän viikko on ollut vähän erilainen, kuin alun perin suunniteltiin. Viikon kulku muutti suuntaa heti maanantaina, vapaapäivänä. Olimme lähdössä naapurikylään moikkaamaan ystäväämme ja kahville. Auto oli ulkona, Pauli autossa ja minä, Linnea, olin vielä ulkona sulkemassa pihaporttiamme. Portti on vanha, ruosteinen ja painava, se liikkuu kiskolla pyörien varassa. Riuhtaisin voimalla, ja portti rullasi suoraan varpailleni.

Jatkoimme vapaapäivän viettoa kylämme sairaalassa, jossa sain kahden varpaan väliin 3 tikkiä. Loppuviikko onkin sitten kulunut minun osaltani pitkälti petissä tai kainalosauvoilla hyppien. Pauli puolestaan on saanut yksin hoitaa kodin, minun passaamisen yms. Lisäksi käyn (= käymme, koska en pysty nyt itse ajamaan mopolla) paikallisen käytännön mukaan päivittäin sairaalassa näytillä ja siteen vaihdossa. Tullaan siis hyvin tutuiksi ensiapuhuoneen hoitajien kanssa. Ulkomaalainen kyläsairaalassa herättää kyllä muutenkin huomiota!  Ensi maanantaina sitten tikkien poisto.…

Instagram @paulinnea_