Me muutumme

 

Olemme nyt asuneet Thaimaassa kuusi vuotta, ja tämä maa on muuttanut meitä monella tavalla. Ensimmäisenä sen huomaa pukeutumisessa: Pauli käyttää pitkiä housuja ja lähtökohtaisesti aina kauluspaitoja, Linnean paidoissa on aina hihat. Hymyilemme herkästi ja usein. Tervehdimme nostamalla kädet wai-tervehdykseen, ja pidämme huolta, että tervehdimme meitä vanhempia aina ensin ja kummarrumme kevyesti, jos joudumme kulkemaan heidän editseen. Nuorempiin taas suhtaudumme huolehtivasti. Vuodenvaihteessa viemme naapureille lahjoja ja tuomme ystäville tuliaisia, kun käymme toisessa maakunnassa. Tietysti olemme myös aina valmiina vastaanottamaan vastalahjoja, joita emme koskaan avaa lahjan antajan läsnäollessa. Näiden helposti havaittavien asioiden lisäksi on myös syvempiä kulttuurin tasoja, joihin olemme sopeutuneet, vaikkeivät ne olekaan aivan yhtä ilmeisiä. 

Onko se sitten helppoa? Ei aina! Pitkissä housuissa kulkeminen liki 40 asteen helteessä voi tuntua aika tukahduttavalta, eikä yhteiskunnan hierarkkiseen rakenteeseen asettuminen käy tasa-arvoon tottuneelta suomalaiselta ihan kivuttomasti. Mutta jotta voimme työssämme kulkea kohti tavoitettamme, meidän on suostuttava muuttumaan. Ilman kärsivällisyyttä tämä ei onnistu, eikä ilman kestävältä pohjalta nousevaa motivaatiota. Ensimmäiseltä työkaudelta muistamme hyvin, miten alkuvaiheen sopeutuminen, ja etenkin uuden lähetin 1-2 vuotta kestävä kielikouluvaihe, on raskas ja monesti turhauttavakin ajan jakso. Sitä haluaisi päästä jo tekemään ja toimimaan, mutta käyttääkin päivänsä opetellen yksinkertaisia lauseita ja uuden näköisiä aakkosia. Työn tavoitteen pitäminen kirkkaana mielessä auttaa. Opiskeluvaihe on välttämätön ja tärkeä myös itsessään, ja vain sen läpikäytyäsi voit aikanaan olla mukana saamassa aikaan jotain pysyvää.

Viestimme muiden ihmisten kautta paitsi sanoin, myös teoin. Se, että lähetystyöntekijä pyrkii sopeutumaan uuden kotimaansa kulttuurin normeihin (siinä määrin kun ne eivät ole Raamatun vastaisia) ja opettelemaan maan kielen, viestii kunnioitusta. Arvostamme tätä maata ja heidän kulttuuriaan siinä määrin, että olemme valmiit käyttämään merkittävästi aikaa niiden oppimiseen. Emme ole tulleet tänne vain opettamaan muita tai toimimaan oman suunnitelmamme mukaan, vaan oppimaan, kuuntelemaan ja vastaanottamaan, työskentelemään yhdessä thaimaalaisten kanssa. Lähetystyöntekijän on suostuttava monenlaiseen muutokseen, myös itsensä muuttumiseen.

Opimme koko ajan enemmän tästä maasta ja sen kulttuurista. Meistä ei koskaan tule, eikä tarvitsekaan tulla thaimaalaisia, mutta meidän on mahdollista omaksua tämän maan käytöstapoja, ajattelumalleja, pukeutumiskoodeja ja myös opetella puhumaan thain kieltä niin hyvin, että meihin suhtaudutaan vakavasti ja meihin voidaan luottaa. Tulemme aina olemaan täällä jossain määrin erilaisia, mutta meidän tehtävämme on vähentää tätä erilaisuutta siinä määrin kuin se on mahdollista, jotta thaimaalaisten on mahdollisimman helppoa ja rentoa olla ja työskennellä kanssamme.

Helmikuussa puhuimme lähetystyöhön lähtemisen motiiveista. Motiivit ohjaavat paitsi sitä mitä teemme, myös sitä miten teemme. Näin myös lähetystyössä. Kun tavoitteenamme on tehdä opetuslapsia ja olla tukemassa paikallisen seurakunnan kasvua itsenäisyyteen niin opillisesti, taloudellisesti kuin hallinnollisestikin, meidän pitää myös elää ja toimia sillä tavalla, että meidät otetaan vastaan ja aitoon työyhteyteen. Jos näin ei käy, emme voi mitenkään päästä tavoitteeseen.

Näitä teemoja, lähetin sopeutumista, kielenopiskelun tärkeyttä ja ensimmäisen lähetystyövuoden haasteita, käsittelevät myös seuraavat kolme englanninkielistä artikkelia:

Eating, Dringking and Dressing Overseas

Amy Medina, joka asui ja työskenteli 16 vuotta Tansaniassa, kirjoittaa asioista, joihin lähetin tulee suostua sopeutumaan.

Why Missionaries Must Learn Language

Matt Rhodes kirjoittaa kielen opiskelun ja kielen hallitsemisen tärkeyden puolesta. Hän on työskennellyt tavoittamattoman kansan parissa Afrikassa vuodesta 2011.

5 Things First Year Missionaries Are Too Quick to Do

Guatemalassa asuva ja työskentelevä Natalie Arauco kirjoittaa uuden lähetystyöntekijän ensimmäisestä vuodesta, ja rohkaisee häntä eteenpäin.

Nämä artikkelit ovat osa lukemistoa, jota lähetämme kuukausittain tänne kesällä saapuville lähetysharjoittelijoille. Harjoitteluun valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin Suomesta käsin. Osa valmistautumista on erilaisiin lähetystyöhön liittyviin artikkeleihin ja kirjoituksiin tutustuminen. Näiden tekstien tarkoituksena on herätellä ajattelemaan ja myös tarjota meille ja harjoittelijoille yhteistä maaperää ja käsitteitä, joista käsin sitten voimme keskustella. Artikkelit ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä.

Päätimme jakaa tekstit myös tänne blogiin pienen saatekirjoituksen kera, jotta näistä voisi olla iloa myös sinulle! Helmikuun artikkelit pääset lukemaan täältä.

 

Kommentit