Thaimaan buddhalaisuudesta

Meille länsimaissa usein tarjoillaan buddhalaisuudesta kuva mielenrauhana, seesteisyytenä, tunteiden hallintana, filosofisena elämänä ja harmoniana ympärillä olevan maailman kanssa. Tätä buddhalaisuus voi teoriassa ollakin. Paikan päällä asiat näyttävät hyvin erilaisilta.

Kirjassaan Vieraassa pöydässä Suomen Lähetysseuran lähetti Pekka Yrjänä Hiltunen kuvaa Thaimaan uskonnollisuuden koostuvan monesta kerroksesta.

Ensimmäinen kerros on vanhin animistinen kerros. Animistiset, maagiset ja henkiuskomukset elävät edelleen ja voivat hyvin Thaimaassa.

Tästä esimerkkinä näimme Linnean kanssa kesällä 2012 lukuisat henkitalot, amuletit, voimaannuttavat tatuoinnit jms. Henkiä lepyttämällä pyritään varmistamaan oma turvallisuus ja suoja hengiltä ja onnettomuuksilta. Jos työn takia ei voida ottaa näkyvää tatuointia, otetaan näkymätön tatuointi, joka on tehty seesamiöljyllä. Onnettomuustilanteita tulkitaan monella tavalla. Jos amuletin käyttäjä pelastuu onnettomuudesta, on se amuletin ansiota. Jos taas onnettomuuteen joutuu ilman amulettia, on se oma vika - amuletti olisi pelastanut. Jos taas joku joutuu onnettomuuteen amuletista huolimatta, on hän varmasti tehnyt jotain pahaa muiden tietämättä. Karman laki näet maksaa jokaiselle tekojensa mukaan.

Kuulimme myös, että erilaisissa asioissa kysytään neuvoa munkeilta tai poppamiehiltä, usein maksua vastaan. Eräästä kylästä oli kuollut lyhyen ajan sisällä kolme miestä. Asia huolestutti kyläläisiä. Neuvoa kysyttiin poppamieheltä, joka kertoi, että henki on suuttunut kylän miehiin. Ongelma ratkeasi, jos kylän miehet pukeutuisivat kuukauden ajaksi naisiksi. Silloin henki jättäisi kylän, kun ei löytäisi sieltä miehiä. Toisissa kuoleman tapauksissa syynä oli hengen vihastuminen torstaina syntyneisiin ihmisiin. Niinpä niiden, jotka eivät olleet syntyneet torstaina, ei tarvinnut olla huolissaan. Torstaina syntyneiden taas tuli laittaa pihalleen kyltti, jossa luki: "Täällä ei asu ketään, joka on syntynyt torstaina." Näin henget eivät turhaan vaivautuisi pihaa pidemmälle.

Eräässä kertomuksessa taas traagisen lapsuuden tapahtuman tähden eräs nainen pelkäsi kovasti iilimatoja ja sai paniikkikohtauksia aina, kun näki tai kuuli iilimadoista. Hän kysyi neuvoa munkilta, joka kertoi, että ongelma ratkeaisi, kun hän vapauttaisi 99 iilimatoa eri temppelialueilla. Nainen maksoi ja toteutti neuvon tuntien kauhua joka kerta. Pelko ei kadonnut. Nainen löysi kristillisen seurakunnan, jossa hän kävi muutamia kertoja ja hänen puolestaan rukoiltiin. Eräänä päivänä rukouksen jälkeen pelko oli kadonnut.

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi thaimaalaiset kääntyvät kristityiksi onkin se, ettei tarvitse enää pelätä. Jeesus Kristus ja Jumalan Pyhä Henki meissä on suurempi, kuin muut maailman henkivallat. Apu on todellinen.

Muita kerroksia buddhalaisuudessa ovat Hiltusen mukaan:
2)  Khmeriläinen vaikutus. Edellisen vuosituhannen vaihteen tienoilla suuressa osassa Thaimaan nykyistä aluetta vallitsi khmerien Shivaa palvova hindukulttuuri, joka oli samalla myös mahayana-buddhalainen.

3) Daravati-kulttuuri. Samoihin aikoihin khmeriläiskulttuurin kanssa idempänä ja osittain samoilla alueilla vallitsi theravada-buddhalainen daravati-kulttuuri, joka piti buddhalaisuuden lisäksi samalla voimassa myös vanhoja animistisia uskomuksia. Etnisesti kulttuurin ydinjoukko oli mon-kansaa. Vielä tänä päivänäkin Thaimaassa elää voimakas uskomus vuorten henkien suureen mahtiin, joka tunnettiin jo muinaisen mon-kansan kulttuurissa. Nykyinen thaikulttuuri on syntynyt daravati- ja khmer-kulttuurien raunioille.

4) Kiinalainen vaikutus. Thaimaan alueelle on tullut vuosisatojen ajan ahkeria työ- ja liikemiehiä. Heidän vaikutuksensa on vain vahvistunut. Muun muassa kiinalainen astrologia auttaa rikkauksien ja turvallisuuden kasautumisessa. Matkustaessa näkee kiinalaisia mahayana-buddhalaisia temppeleitä ja hautausmaita kaikkialla. Monen pikkuliikkeen lattialta huomaa kiinalaisen kotialttarin; thaimaalaiset kotialttarit on nostettu seinälle. Feng shui on myös tullut kiinalaisten mukana oleelliseksi osaksi thaimaalaista rakentamista.

5) Kansanbuddhalaisuus. Buddhalaisuus on Thaimaassa aina sekoittunut kansanuskomuksiin. Chiang Maissa opettava buddhalainen Acharn Saeng sanoo, että vain noin 5% thaimaalaisista kannattaa pääsääntöisesti filosofista tai valaistukseen pyrkivää buddhalaisuutta. Kristityksi kääntynyt buddhalainen munkki Acharn Wan Petsongkrang on vielä rohkeampi. Hänen mukaansa Thaimaassa vallitsee thai-uskonto, joka ei itse asiassa ole buddhalaisuutta lainkaan. Kansanbuddhalaisuus ja filosofisempi buddhalaisuus elävät symbioosissa. Kansa tekee ansiotekoja ja hakee temppeleistä maagista apua selviytyäkseen arjesta, munkisto ja temppelilaitos saavat heiltä tarvitsemansa taloudellisen kannatuksen ja vallan.


Hiltunen, Pekka Yrjänä: Vieraassa pöydässä. Vastapäätä Buddhaa ja Kristusta. Suomen Lähetysseura 1999. s.201-206