Perillä

Täällä sitä nyt ollaan, Thaimaassa!

Tammikuun 11. päivää kohden pakkaustahti tiivistyi tiivistymistään, samoin vielä ystävien ja sukulaisten näkemistahti. Keittiön pakkasimme n. viikko ennen lähtöä, joten viimeisen viikon söimme ystävien luona tai ulkona. Välillä meinasi jo toivottomuus iskeä, mutta lähdön hetkellä koti oli tyhjä ja siivottu ja kaikki tarpeellinen matkalaukuissa.

Bangkokin katuvilinää

Lensimme tänne Finnairin suoralla lennolla. Pientä jalkojen puutumista ja olemattomia yöunia lukuunottamatta kaikki sujui hienosti ja saavuimme Bangkokiin ajallaan. Vietämme täällä pari päivää sopeutuen aikaeroon (+5h). Tapaamme myös WECin Bangkokissa työskentelevää toimistotyöntekijää ja yhtä Suomen Lähetysseuran työntekijää. Viikon lopulla suuntamme kohti Takia.

Näkymä hotellin katolta

Miltä nyt sitten tuntuu olla täällä?  Tätä on moni kysynyt. Lyhyt vastaus on: Hyvältä. Tuntuu siltä, että ollaan ihan oikeassa paikassa. Kolmen vuoden takaisen vierailun ansiosta mikään ei vielä tässä vaiheessa tunnu liian vieraalta. Lämpö, tuoksut ja äänet tuovat mieleen mukavia muistoja.

Hieman pidempi vastaus olisi, että vaikea sanoa. Mieli ei vielä ole ihan ajan tasalla. Täällä on hyvä olla, mutta toistaiseksi ei ihan ymmärrä, että olemme täällä jäädäksemme. Tuntuu vähän hurjalta ajatella, että meillä ei enää ole Suomessa kotia. Kaikki edessä oleva tuntematon toisaalta vähän jännittää, toisaalta täyttää kutkuttavalla odotuksella. Tästä ne fiilikset sitten varmaan hiljalleen selkiytyvät!

Nuutin päivä oli ja meni, mutta hyvää joulua vielä itse kullekin!