Siirry pääsisältöön




Viikko 3

Arki ja rutiinit täällä Bulstoredessa ovat nyt jo asettuneet omille tutuille urilleen. Herätys, aamupala, siivoustehtävät, aamuhartaudet, oppitunnit ja ruokailut seuraavat toisiaan. Ihmisetkin ovat jo suurimmaksi osaksi tuttuja, muistan lähes kaikkien nimet. Hyvä niin, kolme viikkoahan täällä on jo oltukin!

Kolmannella viikolla opiskelimme tiimityötä (jatkoa edelliseltä viikolta) ja kokonaisuutta nimeltä Spiritual Formation, eli suunnilleen suomennettuna hengellinen kasvu. Varsinaisia tuntien aiheita enemmän minua pohdituttivat viikon aikana muut asiat, lähinnä kieli, kulttuuri ja ajattelu. Valmiita vastauksia ja malleja minulta ei vielä löydy, vain pohdinnan alkuja.


Olen mm. huomannut, että eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa on huomattavasti helpompaa ja kevyempää toimia, jos on itse enemmistökulttuurin edustaja. Tähän asti lähes kaikki oma toimintani eri kulttuurien parissa on tapahtunut tästä lähtökohdasta. Tällöin lähes väistämättä enemmistön edustajat auttavat vähemmistön edustajaa sopeutumaan ja ymmärtämään enemmistön tapoja. Nyt olenkin yhtäkkiä tilanteessa, jossa edustan vähemmistökulttuuria. En ole britti, eikä äidinkieleni ole englanti. Tässä asetelmassa monikulttuurisuus onkin jo paljon haastavampaa! Opettelen siis toimimaan uudella tavalla ja samalla yritän painaa kokemuksen mieleeni tulevia Suomessa tapahtuvia kohtaamisia varten.

Myös kielen ja maailman hahmottamisen välinen suhde on alkanut jälleen kiinnostaa minua. Se mitä sanoja missäkin kielessä käytämme ja mitä merkityssisältöjä ne kantavat, kuvaa tapaamme ajatella ja nähdä maailma. Yksinkertaisena esimerkkinä esim. englannin sana know, joka pitää sisällään sekä merkityksen tietää että tuntea tai suomen sana armo, joka voidaan englanniksi kääntää joko mercy tai grace tarkoituksesta riippuen. Käsittelimme aihetta hieman lähetysopinnoissamme Teologisessa opistossa, mutta tästä haluaisin ehdottomasti tietää lisää.

Molemmat edellä kuvatut pohdinnat nousevat siitä huomiosta, kuinka erilaisia brittiläinen ja suomalainen kulttuuri lopulta ovatkaan. Pinnallisia eroja on helppo huomioida. Miten puhutaan, millaista ruokaa syödään, miten pukeudutaan jne. Tottakai meillä on länsimaina paljon yhteistäkin kulttuurisesti, mutta mitä syvemmälle kulttuurin arvoihin ja ajatusmalleihin mennään, sitä ilmeisemmiksi myös erot tulevat. Toimintatapamme eivät vain näytä erilaisilta, vaan ne myös nousevat erilaisista perusteista. Ihan hurjan syvälle kolmen viikon aikana ei tietenkään ole ehtinyt sukeltaa, mutta hahmotan, että erot ovat paljon syvemmällä kuin äkkiseltään olisin kuvitellut. Tämä on yhtä aikaa sekä haastavaa että kiehtovaa.

Tätäkin varten tämä kandidaattikurssi on. Uudessa ympäristössä toimiminen herättää ajatuksia ja pohdintoja, joita ei tutuissa kuvioissa välttämättä tulisi miettineeksi.

Alun kuvat ovat lauantain Lontoon reissulta. Lähdimme täältä junalla aamulla ja palasimme illalla. Paulin kuva on Natural History Museumin edestä, minun Victoria and Albert Museumin. Museoissa lähinnä pistäydyimme, eniten nautimme kävelystä ja ihmisten ja elämän katselemisesta. Yhtenä käyntikohteena oli Foyles, yksi Euroopan suurimpia kirjakauppoja.

Kommentit

Instagram @paulinnea_