Lähetystyöhön liittyviä väärinkäsityksiä

Ollaan Paulin kanssa luettu kirjaa Intoducing World Missions - A Biblical, Historical and Practical Survey. Kiinnostava, joskin melko yleisluontoinen kirja. Alkupuolella löytyi mielenkiintoinen lista lähetystyöhön liittyvistä väärinkäsityksistä. Ajattelin referoida listan tänne blogiinkin. Joissain kommenteissa lisäilen omiakin ajatuksiani, kirjoitan ne kursiivilla.

1. Lähetystyöntekijät ovat superhengellisiä
Ehkä kaikkein yleisin (ja sitkein) väärinkäsitys. Tähän väärinkäsitykseen voidaan päätyä kahta eri reittiä. Joko ajatellaan, että jo lähetystyöhön aikovalla täytyy olla erityisen vahva hengellinen elämä, jotta hän edes uskaltaa lähteä seuraamaan kutsumustaan. Toinen vaihtoehto on, että lähetystyöntekijä joutuu kentällä elämään niin vaikeiden olosuhteiden keskellä, että hänen on pakko elää elämäänsä "povillaan" Jumalan edessä ja sitä kautta kehittyä hengellisyydessä muita pidemmälle. Tosiasiassa lähetystyöntekijät ovat tavallisia kristittyjä. Se ihmisten kirjo, joka kotimaan seurakunnassa on nähtävänä, löytyy myös lähetyskentältä ja lähetystyöntekijöistä.

2. Lähetystyöntekijät ovat niitä, jotka eivät sopeudu omaan kulttuuriinsa
Tämä väärinkäsitys lähtee liikkeelle ajatuksesta, että ihminen joka ei oikein sopeudu omaan kulttuuriinsa, lähtee ongelmiaan pakoon lähetyskentälle. Näinkin voi toki tapahtua, mutta tuskin kovin usein. Kotimaankaudelle tai lomalle palaava lähetystyöntekijä voi tosin vaikuttaa jossain määrin kulttuuriin sopeutumattomalta - jos kaikki on mennyt hyvin, hän on nimittäin sopeutunut kohdemaansa kulttuuriin ja tapoihin, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia kuin kotimaan.

3. Lähetystyöntekijät etsivät pääasiassa seikkailuja
Arki lähetyskentällä karistaa luultavasti nopeasti tällaiset ajatukset, jos niitä on ennen lähtöä ollut :) Esim. uuden kielen oppiminen ja työtiimin kanssa tutustuminen ja työskentely osoittautuvat varsin arkiseksi puurtamiseksi. Toki seikkailujakin mahtuu mukaan.

4. Lähetystyöntekijöillä on aina hyvä kielipää
Ei ole. Toiset oppivat kieliä nopeasti, toiset hitaasti. Toisilla se vaatii vähemmän työtä, toisilla enemmän. Motivaatio kielen oppimiseen sen sijaan voi olla tavallista kovempi. Myös kielen opiskelu paikan päällä kohdemaassa on helpompaa, kuin vieraan kielen opiskelu omasa kotimaassa. Kielikylpyä :)

5. Lähetystyöntekijöillä on aina vahva ja selkeä lähetyskutsu Jumalalta
Ei välttämättä. Riippuu siitä, mitä tällaisella kutsulla tarkoitetaan. Selvästikin kaikilla on jokin ajatus kutsusta koskapa he ovat lähteneet, mutta kutsu ei välttämättä ole tullut yliluonnollisen näyn, unen tai profetian kautta.

6. Lähetystyöntekijät ovat (fanaattisia) kulttuuri-imperialisteja
Kun katsomme alkuaikojen (1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun) lähetystyöntekijöitä ja heidän työskentelytapojaan, voi väitettä pitää jossain määrin totuudenmukaisena, joskin menneisyyden tuomitseminen nykyajan ajatusmalleista käsin on aina vähintäänkin ongelmallista. Nykyaikainen lähetystyö pyritään kuitenkin toteuttamaan perustavasti toisella tavalla. Lähetystyön tehtävänä on viedä sanoma Jeesuksesta, ei kirkko- tai seurakuntamallia. Iso osa lähetystyöntekijöistä tulee nykyään muualta kuin länsimaista.

7. Lähetystyöntekijöitä ei enää tarvita
Suuri osa maailman väestöstä ei edelleenkään ole kuullut evankeliumia. Monessa maassa kristittyjä on niin vähän, ettei heidän määränsä riitä tavoittamaan koko kansakuntaa. Näissä maissa tarvitaan vielä ulkopuolista tukea ja apua.

8. Lähetystyöntekijät työskentelevät aina ulkomailla
Useimmiten, mutta lähetystyötä tehdään myös työntekijöiden kotimaassa siirtolaisten ja maahanmuuttajien parissa.

9. Lähetystyöntekijät elävät viidakoissa
Suuri osa maailman ihmisistä elää nykyään kaupungeissa, ja lähetystyöntekijät työskentelevät siellä missä ihmiset elävät. Suurimmat lähetyskentät eivät nykyään löydy viidakoista vaan suurkaupungeista. Toki työtä tehdään ja tarvitaan edelleen myös viidakoissa, maaseudulla ja pikkukaupungeissa, koska kaikki ihmiset eivät asu suurkaupungeissa. Vaarana on, että lähetystyö keskittyy liikaa mukaviin kaupunkeihin, joissa koulut ja palvelut ovat lähettiperheiden helposti saatavilla, ja syrjäisemmät paikat jäävät unohduksiin.

10. Lähetystyöntekijät sitoutuvat lähetystyöhön koko elämäksi
Nykyään harvemmin.

Moreau, Scott A., Corwin, Gary R., McGee, Gary B. Introducing World Missions. A Biblical, Historical and Practical Survey. Baker Academic. 2004. s. 18-22.

Kommentit

Lähetä kommentti

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa?